Viime viikolla Lotan ja Emman opinahjossa Taidelukiossa vietettiin ns. Taikkariviikkoa. Itse kävin nauttimassa viikon annista tiistaina Promenadi-konsertissa ja Harrin kanssa perjantaina Kevyen musiikin konsertissa. Edellä mainittuun tytöt ottivat osaa laulamalla kuorossa. Kummassakin konsertissa nähtiin ja kuultiin monipuolista musiikillista iloittelua ja musiikin tekemisen riemua, jollaista on harvoin tarjolla edes ns. ammattilaisten konserteissa. Erityisen ilahduttavaa oli havaita konserteissa yhdessä tekemisen meininki: taikkarihenki ei ole vain sana, se on ennen kaikkea tekoja.
Viime viikko oli muutoinkin perheessämme ehkä tavallista kiireisempi. Isäntä kävi pelaamassa Hämeenlinnassa poliisien jääkiekon SM-kisoissa. Itse puolestani aloitin opintoihini kuuluvan harjoittelujakson Savonlinnan keskussairaalan kirurgian poliklinikalla. Viikonloppu tuli siis kaikille enemmän tai vähemmän tarpeeseen. Tosin näin sunnuntai-iltana sen voi todeta olleen jälleen kerran ehkä hieman liian lyhyt...
Tuleva viikko puolestaan on perheessämme hieman erikoinen. Emma nimittäin lähtee tiistaina kohti Lappia, ja hetkeksi perheen koko kutistuu viiteen ihmiseen ja yhteen koiraan. Vaikka me kotiin jäävät olemme Emmalle kieltämättä hieman kateellisisa Lapin reissusta, toivomme ennen kaikkea hänelle todella huippukivaa ja elämysrikasta matkaa. Ykkösenä neitokaisen toivelistassa on kuulemma revontulien bongaaminen. Kaikista yrityksistä huolimatta emme ole onnistuneet tätä luonnonilmiötä nimittäin vielä täällä Savonlinnan leveysasteella tänä talvena näkemään. Lisäksi Emma odottaa innolla laskettelua ja koiravaljakolla ajamista.
Lapin matka kirvoitti myös keskustelua matkustamisesta. Maapallomme on ehkä universumin mittakaavassa pieni, mutta täällä on niin paljon nähtävää. Omalla haluan nähdä -listalla ovat ainakin Islanti ja Norjan vuonot. Lotta haluaisi lähteä seuraavaksi Balille. Emma on vannoutunut Suomi-fani, mutta haluaisi nähdä Pohjoismaista myös Islannin, kuten myös Salla. Harria vetää veri toistamiseen rapakon taakse "Ameriikkaan" ja sinne hän on vielä tämän vuoden puolella menossa. Kovasti tekisi mieli lähteä mukaan, mutta lentopelkoiselle tuo matka on toistaiseksi vielä hieman liian pitkä...
Ameriikasta puhuttaessa minulle tulee kyllä tällä hetkellä iholle kylmänväreitä muustakin kuin mahdollisesta pitkästä lentomatkasta. Ameriikan uusi presidentti Trumpin Donaltti on nimittäin allekirjoittanut asetuksen, joka kieltää seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaiselta pääsyn Yhdysvaltoihin kolmeksi kuukaudeksi. Sama mies määräsi myös ettei maahan oteta pakolaisia seuraavaan neljään kuukauteen. Suomessakin Trumpin asetus koskee melkoista joukkoa ihmisiä. Arvoisan valtion päämiehen tavoite lienee vähentää terrorismia maailmassa - tai ainakin Ameriikassa. Näin maallikon silmissä tuo Trumpin liike ei välttämättä ole se keino, joka vähentää kyseistä rikollisuuden laatua. Sen sijaan se voi lisätä ihmisten erottelua muun muassa rodun, uskonnon ja kansalaisuuden perusteella. Se kasvattaa ennakkoluuloja ihmisten välillä ja ruokkii sitä kulttuuria, jota vastaan aikanaan Martin Luther King taisteli. Sitä kultturia voidaan kutsua ehkä mielivaltaisuuden kulttuuriksi. Eikä siitä ole edes vielä kauan.
No joka tapauksessa. Meidän perheen italialaisvahvistus lähtee tiistaina Lappiin. Onneksi tähän matkaan ei tarvita lupaa Donaltilta.
Mahtavaa viikkoa kaikille meillä ja maailmalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti