maanantai 25. heinäkuuta 2016

Erilaisuus on voimavara

Maailma tuntuu olevan enemmän tai vähemmän sekaisin. Lähes joka maapallon kolkasta reaaliajassa nettiin päivittyvät uutiset kertovat toinen toistaan karmeimmista ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista. Tällä hetkellä pinnalla on erityisesti eräs nimeltä mainitsematon terroristijärjestö, joka kylvää tuhoaan lähes päivittäin. Ja mikä tämän terroristijärjestön toiminnan motiivi on? Erilaisuuden vastustaminen. Ihmisten ei sallita olla erilaisia: eri tavoin ajattelevia, tuntevia, uskovia, saatikka erinäköisiä. Erilaisuus on heille uhka, joka pitää poistaa.

Mikä sitten tuossa erilaisuudessa koetaan uhkaavana? Kyse lienee ainakin osittain alkukantaisesta pelosta tuntematonta kohtaan. Ja sen sijaan, että yritettäisiin oppia tuntemaan jotain itselle vierasta, halutaankin häivyttää tai hävittää se näkymättömiin.

Myönnän itse ensimmäisenä sen, että täysin uusiin tilanteisiin joutuminen sekä vieraisiin ihmisiin, maihin ja kulttuureihin tutustuminen pelottaa tai hintäänkin jännittää. Uskon myös, että aika monen tavallisen, itseään humaanina pitävän kaduntallaajan on valitettavan helppoa leimata omasta kulttuurista poikkeavat tavat jotenkin ärsyttäviksi. Aina ei tarvitse edes mennä kovin kauaksi löytääkseen itsestään näitä erilaisuuden pintaan nostamia ärsytyksiä. Joskus ärsyttää jo ihan oman perheenjäsenen tapa lukea lehti eri tavoin kuin minä itse. Sillä minun tapanihan on se ehdottomasti oikea ja paras.

Tällä avautumisella haluan tuoda esille sen, miten tärkeää olisi tilaisuuden tullen tutustua itselle vieraaseen ihmiseen, tapaan tai kulttuuriin. Tutustuminen lisää ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, jota maailma tällä hetkellä tarvitsee. Meidän perheelle italialainen vaihto-oppilas Emma tarjoaa hienon tilaisuuden kulttuurivaihtoon. Henkilökohtaisesti koen Emman avanneen uusia näkökulmia tähän omaan arkeemme ja perhekulttuuriimme, vaikka hän ei ole vielä edes paikalla.

Ja vaikka maailma tuntuu olevan pullollaan ryhmittymiä, jotka pyrkivät estämään kulttuurien ja tapojen moninaisuuden olemassaolon, on varmasti yhtä paljon toimijoita, joiden pyrkimys on päinvastainen. Yksi sellainen on oppilasvaihtoja järjestävä AFS. Erityisen vaikuttunut olin lukiessani AFS:n perinteistä ja ideologiasta. Järjestön ovat perustaneet Pariisissa vuonna 1914 amerikkalaiset nuoret, jotka halusivat mennä vapaaehtoisiksi ambulanssinkuljettajiksi ensimmäisen maailmansodan taistelukentille. Toisen maailmansodan jälkeen ambulanssinkuljettajat halusivat suunnata voimavaransa rauhan edistämiseen ja näin sai alkunsa vaihto-oppilastoiminta, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista on lisätä vuorovaikutusta erilaisten kulttuurien ja ihmisten välillä. Järjestön toimijoiden ajautus oli ja on tänänkin päivänä se, että tutustuminen itselle vieraaseen kulttuuriin edistää suvaitsevaisuutta ihmisten välillä.

Tiedän, että sana suvaitsevaisuus saa meidänkin perheessä uuden merkityksen vaihto-oppilaan myötä. Uusi ja erilainen elämänvaihe jännittää ja vähän pelottaakin, mutta hyvällä tavalla. Tervetuloa erilaisuus, otamme sinut vastaan avoimuudella ja arvostaen!