Emma ei ole suinkaan lemmikkieläin, vaan perheeseemme Italiasta tuleva vaihto-oppilas. Emma on meillä lukuvuoden 2016-2017 ajan. Tuntuu huikealta, että tammikuussa Lotta-esikoisen ilmaan heittämä ajatus vaihto-oppilaan ottamisesta alkaa olla lähellä konkretiaa.
Mistä sitten Lotta sai ajatuksen vaihto-oppilassisarukseen? No Lotta aloitti opinnot viime syksynä Savonlinnan taidelukiossa. Siellä hän tutustui intialaiseen vaihto-oppilaaseen nimeltä Rhea. Rheasta ja Lotasta tuli hyvät ystävät. Vuoden vaihteessa Lotta otti sitten puheeksi, josko meillekin voisi tulla vaihto-oppilas. Meidän vanhempien ensireaktio oli melko kielteinen, sillä viiden hengen perheessämme riittää kyllä vauhtia ja ääntä ilman kuudettakin jäsentä. Mutta Lotta ei luovuttanut, vaan perusteli asiaa monelta eri kantilta. Yksi perusteluista oli se, että vaihto-oppilas avaisi meille oven toisenlaiseen kulttuuriin ja ehkä saisi meidät näkemään oman kulttuurimmekin toisin silmin. Luonnollisesti vaihto-oppilaan myötä perheemme kielitaito voisi olla "vaarassa" karttua niin italialla kuin englannillakin.
Kun Lotan idea oli saatu mietintävaiheesseen, oli aika pitää astetta vakavampi perhepalaveri. Palvaverissa jokaisen perheenjäsenen näkemys aiheesta käytiin läpi. Samalla mietittiin kriteerejä, joita toivoimme vaihto-oppilaan täyttävän. Yksi tärkeistä kriteereistä oli hyvä englanninkielen taito. Halusimme, että kotoutuminen sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja yhteisellä kielellä on siinä tärkeä rooli. Meille luonnollista oli myös se, että vaihto-oppilas on tyttö ja kutakuinkin Lotan ikäinen. Kävimme palaverissa läpi myös nukkumisjärjestelyjä ja muita käytännön asioita. Salla halusi ehdottomasti luovuttaa oman huoneensa Emman käyttöön, ja Luukas puolestaan toivotti siskonsa kämppäkaveriksi ilomielellä. Päivänselvää meille kaikille oli myös se, että Emmasta tulee perheeseemme neljäs lapsi, jolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin lapsilla.
Päätöksen jälkeen otimme yhteyttä AFS:ään, jolla on pitkät perinteet vaihto-oppilastoiminnasta. Järjestön toiminta perustuu myös vapaaehtoisuuseen, eikä isäntäperheille makseta korvausta. Tämä sopi meidän perheemme ideologiaan paremmin kuin hyvin. Täytimme hakemuksen AFS:n sivuilla ja melko nopeasti saimme katsottavaksi mahdollisia vaihto-oppilaskandidaatteja. Tarjolla oli vaihto-oppilasvuodesta haaveilevia Meksikosta, Keski-Euroopan maista, Japanista, Kiinasta, Australiasta ja monesta muusta maasta. Italialaiseen Emmaan päädyimme hänen oman kuvauksensa perustella: sopeutuva, erinomainen englanninkielen taito, iloinen, liikunnallinen, musikaalinen, jääräpäinen jne. Myös valokuvasta katsoi silmiin iloisen oloinen neitokainen. Tiedotimme AFS:ää päätöksestämme, ja prosessi eteni. Järjestön savonlinnalainen vapaaehtoinen kävi kylässä meillä ja kertoi faktoja vaihto-oppilasvuodesta. Selväksi tuli se, että luvassa on paitsi mielenkiintoinen myös haastava vuosi. Se haastaa vaihto-oppilaan lisäksi myös perheen, ja sopeutumista vaaditaan puolin ja toisin.
Kun saimme luvan, aloitimme yhteydenpidon Emman kanssa, ensin sähköpostilla mutta pian Whatsapista tuli luonteva kanava vaihtaa ajatuksia. Viestien perustella Emma on todellakin mutkaton ja ilonen tyyppi, jolla on vahva tahto ja halu olla osa perhettämme.
Nyt on siis enää kuukausi aikaa seikkailuun, jonka kulusta ei kenelläkään meistä ole vielä hajuakaan. Ja hyvä niin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti