Vihdoin!

Tästä se siis alkaa. Yhteinen vuotemme Emman kanssa. Emma kotiutui meille lauantaina 20.8. Emman piti saapua linja-autolla Helsingistä Savonlinnaan jo perjantaina 19.8. Matkaan tuli kuitenkin jo alkumetreillä mutkia, sillä Emman lento Roomasta Lontooseen oli myöhässä, ja hän ei ehtinyt enää aiotulle jatkolennolle Helsinkiin vaan lähtö oli muutamaa tuntia myöhemmin.Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että Emma vietti ensimmäisen yönsä Suomessa hotellissa Vantaalla. Täällä Suomen AFS:n toimistossa ei kyllä ymmärretty sitä, että vaihto-oppilaiden oli lennettävä Lontoon kautta, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Emma on kotona. Ja kiitos AFS:lle, jonka porukka hoiti mutkat suoriksi täällä Suomen päässä!

Palataanpa hetkeksi kohtaamisemme alkumetreille. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen haimme Emman autolla Mikkelistä, johon hän saapui junalla. Voin vakuuttaa, että juna-asemalla odotellessa meillä kaikilla oli perhosia vatsassa enemmän tai vähemmän. Mutta voin myös vakuuttaa, että nähdessämme kuvista tutut iloisesti hymyilevät kasvot, jännitys katosi lähes saman tien. Lämmin pitkä halaus puolestaan kertoi siitä, että melko tiivis yhteydenpito ennen tapaamista ei ollut mennyt hukkaan. Whatsappailu siis todellakin kannatti!

Automatka Mikkelistä Savonlinnaan sujui nopeasti jutellen. Kyydissämme tuli myös toinen italialainen vaihto-oppilas, joka jäi omaan host-perheeseensä matkalla. Molempien ensivaikutelma Suomesta junan ikkunasta käsin oli kuuleman mukaan vaikuttava. Meille niin tutut järviset metsämaisemat taisivat saada jo näin alkuun kaksi uutta fanittajaa.

Jännitys helpotti vihdoin!

Matkatavaroiden purkamisen jälkeen kävimme porukakalla läpi AFS:n listaamat asiat. Niihin kuului muun muassa perheen lapsia koskevat velvollisuudet. Ainoa kohta, josta hieman neuvottelimme, oli se, kuka vaihtaa perheessämme kissanhiekat? (Meillä ei ole kissaa...). Lista on mielestäni hyvä, ja sen läpikäyminen heti alkuun todellakin kannattaa.

Ja melkoisen mutkattoman oloisen nuoren naisen olemme perheemme täydennykseksi saaneet. Ja rohkean myös. Emma meni nimittäin heti saapumispäivänsä iltana saunaan, joka oli hänelle tuttu ainoastaan sanana. Ja tänään hän pulahti uimaan järveen. Uiminen järvessä on toki meille suomalaisille ihan arkipäiväinen juttu, mutta Emmalle se oli vasta toinen kerta hänen elämänsä aikana.

Kulttuurivaihto on siis päässyt hyvin alkuun. Huomenna Emmalla on edessä jännittävä päivä, sillä hän aloittaa opinnot Savonlinnan Taidelukiossa. Lotta ja Emma ehtivätkin jo eilen piipahtaa koululla, ettei jännitys olisi niin suuri. Tässä kohdassa voikin jo kiitellä Taidelukion tapaa ottaa vaihto-oppilaat vastaan. Ei nimittäin tarvitse pelätä, että vaihtari jäisi jotenkin heitteille, sillä sen verran hyvin opinahjo asiat hoitaa. Mutta siitä tekstiä ehkä vähän tuonnempana. Kaiken kaikkiaan - hyvä alku meillä Emman kanssa!

Tästä se lähtee...

Matto ja muita italian kielen sanoja

Italialaisen Emman tulo meille melkein vuoden ajaksi on saanut minut harkitsemaan italian kielen opintoja. Paikallisessa kansalaisopistossa olisikin sopivasti alkamassa italian kielen alkeiskurssi. Vielä en ole ihan varma riittääkö aikani kielen opiskeluun, joten annan asian hautua vielä hetken aikaa. Mielenkiinnosta Emman äidinkieleen ryhdyin kuitekin selailemaan netin ihmeellistä maailmaa asian tiimoilta. Olin jostain saanut päähäni, ettei italia ole niin vaikea kieli. Ja että sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan. Kuinka väärässä sitä voi ihminen ollakaan. Muutaman google-klikkauksen jälkeen olenkin jo vähän viisaampi - tai no ainakin tiedän, että mielikuvani oli kokolailla väärä. Muun muassa Ylen nettisivuilta löyti artikkeli, jossa on mukava tietopaketti Italian kulttuurista, tavoista ja kielestä.

Italian kielen tietoutta netistä metsästäessäni löysin myös sanoja, jotka löytyvät sekä suomen että italian kielestä. Muutama suomen kielen sana onkin sellainen, että Emma voi ne kuullessaan kokea pientä hämmennystä. Esimerkiksi suomen sana matto tarkoittaa italiaksi hullu. Vene puolestaan on italiaksi suonet. Muitakin ulkoasultaan samanlaisia mutta eri asiaa tarkoittavia sanoja näistä kahdesta kielestä löytyy. Tässä muutama sanapari: pelle=nahka; nero=musta; timo=kateenkorva; peli=karvat; piano=hiljaa, kerros, taso; puro=puhdas, pelkkä, raaka; lume=lamppu,valo; suo=hänen; suola=jalkapohja; pala=kauha,siipi; asta=salko,keihäs... jne. Jos jotakuta kiinnostaa italia-suomi-sanojen vertailu, niin itse käytin haussa sanakirja.org-sivustoa. 

Jotain muutakin konkreettista on tässä tullut tehtyä liittyen Emman tuloon ja italian kieleen. Liimasin nimittäin Lotan kanssa jääkaapin oveen liitutaulutarran, johon koostimme muutaman yleisimmän sanan/sanonnan suomeksi ja italiaksi. Toiveena on, että sanalistasta on Emmalle hyötyä suomen kielen opinnoissa.

Jääkaapin oven liitutaulutarralle syntyi muutama suomenkielinen lause italiaksi :)

Samaten aion nimetä esineitä liimaamalla niihin post-it-lappuja. Metodi saattaa kuulostaa alkeelliselta, mutta Sallan kokemuksen mukaan menetelmä on ilmeisen tehokas. Hän nimittäin kirjoitti post-it-lapuille historian koealueen ydinasioita ja liimasi lappuja pitkin kotia. Kokeesta tuli kiitettävä... Ja taisipa perhekin oppia pari uutta asiaa Napoleonista wc-pytyllä istuessaan...