Emman vaihtovuosi on paria päivää vaille loppu. Tässä kesäkuun alussa olemmekin yrittäneet suorastaan ahnehtia vielä kokemuksia, jotka voi laittaa muistojen kultaiseen arkkuun. Vaikka ainahan se aika loppuu kesken. Tämä on yksi oiva muistutus siitä, että elämää ei kannata tuhlata joutavuuksiin. Pitää elää hetkessä kirjaimellisesti. Tähän postaukseen laittelen lähinnä kuvia viimeisen kahden viikon ajalta. Kävimme muun muassa Tampereella ja kesämökkeilemässä Keski-Suomessa. Samoin teimme päiväretken Kolille, jonka maisemat häikäisivät jopa tähän suomalaiseen maisemaan tottuneen silmiä. Tänään aiomme vielä tehdä sisävesiristeilyn Saimaalla, jollakin kaupunkimme omista höyrylaivoista. Sää ainakin näyttää suosiolliselta. Vihdoin on kesä!
Kuvia tuli kyllä melkoisesti...Mutta kuva kertookin usein enemmän kuin tuhat sanaa. Kirjoitan myöhemmin tarkemmin vielä vaihtovuoden herättämistä ajatuksista. On annettava ehkä aikaa sille, että kokemus saa muhia päässä ja sydämessä. Eilen Emman kanssa juttelimme siitä, miten jokainen tietää, että lähtöpäivä on maanantai. Silti se tuntuu olevan jossakin kaukana. Koska, jos lähtemistä ajattelee, se tuntuu niin ikävältä. On helpompi ajatella sen olevan vain joku arkinen asia muiden arkisten asioiden joukossa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti